Kiinnosti lähteä kokeilemaan, syntyisikö tästä bisnestä.
Äänimaailma Markku Hirvelän heinäsirkkatilalla Kurikassa on samaan aikaan eksoottisen huumaava ja ärsyttävä. Ei ole ikäkysymys, kuuleeko tämän äänen. Kyllä sen kuulevat kaikki.
Kotisirkoille on eristetty Hirvelän vanhasta sikalasta yksi huone. Huoneen lämpötila on hellelukemissa ja sen täyttävät siistit rivistöt läpinäkyviä muovilaatikoita, jonne on kananmunakennoilla sisustettu sirkoille kotoisat oltavat.
Sirkat pomppivat kennojen välissä ja käyvät välillä syömässä laatikon pohjalle tasaiseksi kerrokseksi levitettyä kananrehua ja lautaselle silputtua tuoretta kurkkua. Sirkkoja asuu jokaisessa laatikossa pari-kolmetuhatta ja laatikoita mahtuu näille hyllyille kahdeksankymmentä.
– Joka aamu ruokitaan ja siinä se päivittäinen työ onkin. 5–6 viikon ikäisenä ne rupeavat sirkuttamaan ja silloin ne ovat täysikasvuisia. Silloin päätetään, käytetäänkö ne ruuaksi vai annetaanko lisääntyä, Hirvelä kertoo.
Näin tilalla pystytään optimoimaan sirkkojen määrä sopivaksi kahden kuukauden sykleissä. Esimerkiksi joulun aikaan Hirvelä ajoi sirkkakatraansa minimiin ja sai näin pidettyä hiukan vapaata.
Jälkeläisiä tuottaneita sirkkoja ei enää voi käyttää elintarvikkeena, vaan ne kuolevat luonnollisen kuoleman pian munimisen jälkeen. Elintarvikkeeksi myytävät sirkat teurastetaan pakastamalla.
– Pakastettaessa sirkka vaipuu ensin horrokseen ja kuolee sitten nopeasti. Luonnossa ne kuolevat hyvin samalla tavalla, hitaammin vain, Hirvelä kertoo.
Käsinruokinnasta
teknologiaan
Toiseksi työkseen rekkaa ajava Hirvelä perusti pienen sirkkalan jo keväällä 2016, jolloin lakimuutos sirkkojen hyväksymisestä elintarvikkeeksi oli vasta työn alla. Mies innostui asiasta kurikkalaisen kaverinsa Panu Ollikkalan insipiroimana.
– Kiinnosti lähteä kokeilemaan, syntyisikö tästä bisnestä. Se oli aika helppoa, kun aloitus ei vaatinut suuria investointeja. Samoin lopettaminen olisi käynyt helposti, jos lakimuutosta ei olisi tullutkaan, hän sanoo.
Aluksi Hirvelän sirkat menivät Suomen hyönteistaloutta edistävän Finsect-yrityksen kautta tutkimus- ja koekäyttöön. Nyt ne menevät samaa tietä elintarvikkeeksi.
Alan edelläkävijänä Kurikasta on kasvanut hyönteisbisneksen keskittymä, josta muut hakevat oppia. Finsectin perustaja Lauri Jyllilä on kurikkalainen hänkin ja tuottajayhteisössä on nyt puoli tusinaa sirkkakasvattajaa Etelä-Pohjanmaalta ja parikymmentä yhteensä koko maasta.
Sirkoista maksetaan Hirvelän mukaan hyvin ja kasvattaminen on tällä hetkellä erittäin kannattavaa liiketoimintaa. Kaikki, mitä tuotetaan, lähtee käsistä nopeasti. Ensimmäinen murros alalla on kuitenkin jo nähtävissä.
– Seuraavaksi pitää laajentaa ja se vaatii uutta teknologiaa. Tarvitaan automaattinen ruokintajärjestelmä, sillä käsityönä ruokinta ei enää lyö leiville sen jälkeen, kun ensimmäinen suursirkkala tässä maassa valmistuu, Hirvelä tuumailee.
Hirvelän sirkkala vie vanhan sikalan tiloista nyt murto-osan ja tilaa olisi monikymmenkertaistaa tuotantomäärät. Isäntä uskoo, että sen jälkeen tuotannolla myös eläisi.
– Potentiaalia näissä eläimissä todella on ja ennakkoluulotkin ovat hälvenemässä. Jauhomadoilla taitaa olla pidempi tie kuluttajien arkeen, hän uskoo.
Hirvelän sirkoista valmistetaan muun muassa näkkileipää. Omaan perheen ruokapöydässä niitä on harvoin.
– Melkein kaikki menee myyntiin. Makuöljyssä pannulla paistettuna ne kyllä maistuvat, hän sanoo.