Säästöpankin kriisi
Kurikan kunta joutui vuonna 1932 Kurikan Säästöpankin pelastamisen yhteydessä Jyllinkosken Sähkön merkittäväksi omistajaksi. Säästöpankki oli joutunut löysän luotonannon ja talouslaman seurauksena vaikeuksiin jo vuonna 1929. Pankin maine kärsi kovan kolauksen, kun tuli ilmi hallintoon kuuluneen henkilön tekemä kavallus vuonna 1931. Tällöin tuli Keskuspankista tarkastaja, joka kävi läpi mm. luotonannon ja selvisi, että pankki oli antanut Hakolan veljeksille 1,9 miljoonan markan lainan kelvottomin vakuuksin. Hakolan veljekset Sameli, Anton, Jaakko, Erkki ja Feelix olivat saaneet lainan Jyllinkosken Sähkön ja Miedon Tiilitehtaiden osakkeiden ostoon ja vakuutena oli ostetut osakkeet. Säästöpankkilain mukaan osakkeet eivät kelvanneet vakuudeksi. Tarkastaja oli ilmoittanut, että lainalle on heti saatava kelvolliset vakuudet tai laina on sanottava irti! Veljeksistä Sameli, Anton ja Jaakko olivat Jyllinkosken Sähkön perustajajäseniä v.1912.
Veljeksillä oli ollut tarkoitus perustaa teollisuuskonserni ja he olivat ostaneet edellisten lisäksi Koskenkorvan Sahan, Koskenkorvan Tiilitehtaan ja Hoiskon sahan osakkeita. Idea oli erinomainen ja aikaansa edellä, kun osakkeet olivat talouslaman vuoksi edullisia mutta ongelmaksi muodostui rahoitus. Veljekset eivät pystyneet määräajassa saamaan kokoon riittäviä vakuuksia ja niin laina irtisanottiin. Seurauksena oli muutama henkilökohtainen konkurssi ja Anton irtisanottiin Jyllinkosken Sähkön toimitusjohtajan tehtävistä. Sameli oli sekä Pankin, että Jyllinkosken hallituksissa ja hän menetti nämä luottamustoimet.
Säästöpankki selvisi ongelmista rimaa hipoen, kun kurikkalaiset kansanedustajat Kaarlo Anttila ja Juho Koivisto saivat Säästöpankkien Keskuspankista pitkäaikaisen 800000 mk:n lainan. Keskuspankin johtajana oli silloin kurikkalaissyntyinen Yrjö Saari, joka auttoi lainan saannissa.
Kurikan kunta oli pankin talletusten takaajana ja joutui tukemaan pankin toimintaa ostamalla pankin haltuun tulleista Jyllinkosken Sähkön 888 osakkeesta 500 kpl 1200 mk:n kappalehintaan.
Näin Kurikasta tuli 25 % osuudella suurin Jyllinkosken Sähkön omistaja. Muut yhtiön omistajat olivat pääasiassa ilmajokisia yhtiön perustajajäseniä ja Ilmajoen kuntakin oli omistajana.
Vuosikymmenet vierivät ja Jyllinkosken Sähkö kasvoi merkittäväksi yhtiöksi, toimialueenaan viitisentoista kuntaa. Kurikan kunta, myöhemmin kauppala ja kaupunki käytti hyväkseen vuosikymmenten aikana kaikki osakeannit, niin ilmaiset kuin maksullisetkin ja omistusosuus säilyi samana hamaan loppuun saakka. Tuon osakeomistuksen myötä kunnan edustus Jyllinkosken Sähkön hallituksessa on ollut merkittävä. Hallituksen yhdeksästä jäsenestä on kolme edustanut Kurikkaa ja yksi heistä puheenjohtajana.
Jyllinkosken Sähkön omistajanvaihdos
Seinäjokinen pankkiiriliike alkoi 90-luvun alussa keräämään Jyllinkosken osakkeenomistajilta myyntitoimeksiantoja tarkoituksena kerätä mahdollisimman iso osakepotti ja etsiä sille ostaja. Pankkiiriliike sai kerättyä lähes 30 % osakkeista ja löysi Ruotsalaisen Vattenfall Ab:n ostajaksi. Tähän tilaisuuteen eivät kunnista Kurikka, Kauhajoki ja Närpiö lähteneet mukaan, mutta Ilmajoki myi osakkeensa. Myös osa yksityisomistajista jätti myymättä, kun tarjottu hinta oli vain 240 mk/osake ja ns. substanssiarvo oli n.700 mk. Vattenfall sai vielä lisättyä omistusosuuttaan, kun esim. Jalasjärven kunta myi Jalasjärven Sähkön kaupassa saamansa Jyllinkosken osakkeet, mutta määräysvalta (50%) jäi vielä saamatta. Tässä vaiheessa kuntien omistusosuus jäi hiukan alle 50 prosentin ja siitä alkoi vastaisku Vattenfallia vastaan. Etelä-Pohjanmaan Voiman tytäryhtiö Etelä-Pohjanmaan Alueverkko alkoi kerätä loppuja vielä vapaana olevia osakkeita ja mm. Jyllinkosken Sähkön henkilökunta myi osakkeensa tässä vaiheessa.
Kuntien ja Alueverkon yhteisomistus ylitti määräysvallan (50%) ja tilanne rauhoittui hetkeksi. Haaveena oli päästä Vattenfallista eroon. Seuraavaksi tuli Paimiossa toiminut Lounais-Suomen Sähkö mukaan neuvottelupöytään ja silloin päätettiin fuusioida Jyllinkosken Sähkö Lounais-Suomen Sähköön ja nimetä uusi yhtiö Länsivoima Oyj:ksi. Neuvottelujen tuloksena kunnat saivat osakkeistaan vaihdossa n.73 % Lounais-Suomen Sähkön osakkeita ja loput rahana, 240 mk osakkeelta. Kurikan kaupunki sai 310175 osaketta ja 27 miljoonaa markkaa rahaa. Perustettu Länsivoima Oyj pääsi alkuun ja ensi töikseen se kaksinkertaisti osakepääomansa ilmaisannilla, jolloin Kurikan osakemäärä oli 620350 kpl. Jyllinkosken Sähkö Oy:n tarina päättyi vuoden 1995 lopussa.
Fortum omistajaksi
Imatran Voima alkoi ostaa Länsivoiman osakkeita pian yhtiön perustamisen jälkeen. Se sai parissa vuodessa kerättyä yli 50% osakkeista. Kurikkakin sai ostotarjouksen, joka oli 160 miljoonaa markkaa, mutta kurikkalaiset eivät myyneet. Kävi niin, että Imatran Voima ei saanut lunastukseen vaadittua 90% osakemäärää kasaan, koska kuntien omistusosuus ylitti 10 %. Neuvotteluissa kunnat vaativat osakevaihtoa, johon IVO suostui. Tämän prosessin aikana kävi niin, että Neste Oy fuusioitiin Imatran Voimaan ja muodostettiin uusi yhtiö Fortum Oyj. Länsivoima Oyj fuusioitiin sitten Fortumiin v.2000. Kunnista Närpiö päättikin myydä osakkeensa Fortumille, mutta Kurikka ja Kauhajoki saivat ”vain” Fortumin osakkeita. Neuvotteluissa kunnat olivat ”niskan päällä” ja saivat vaihdossa kymmenkertaisen määrän Fortumin osakkeita. Kurikan Kaupungin osakemäärä oli nyt 6203500 kpl ja osakemäärä on sama edelleen vuonna 2018.
Eikä tässä vielä kaikki
Vuonna 2006 valtio-omistaja totesi, että Nesteen ja IVO:n fuusio oli huono ratkaisu. Päätettiin, että Neste eriytetään jälleen omaksi yhtiöksi. Perustettiin Neste Oil Oy ja sen osakepääomaksi määriteltiin 1/4-osa Fortumin osakepääomasta. Näin sai Kurikka myös Neste Oilin osakkeita 1550875 kpl ja osakemäärä on sama edelleen vuonna 2018.
Kurikan päättäjät viisaita
Edesmennyt kaupunginjohtaja Antti Saartola muisteli eläkkeellä ollessaan, että osakeomistuksesta pidettiin kokouksia sekä kaupungin hallinnossa että Jyllinkosken hallituksessa yhteensä 64 kpl, mutta se kannatti!
Jos Kurikka olisi myynyt osakkeet tarjotulla 160 milj. mk:lla ja kun osakevaihdossa saatiin 27 milj.mk, olisi saatu yhteensä 187 milj.mk, eli 31,4 milj.€. Tähän mennessä on Fortumin osakkeista saatu osinkoja vuosien 1999-2018 aikana 102,228 milj. € ja Nesteen osinkoja vuosilta 2006-2018 15,710 milj.€, eli yhteensä 117,938 milj.€.
Pelkät osinkotulot ovat 3,75-kertaiset osakkeista tarjottuun hintaan verrattuna. Osakkeiden pörssiarvo oli elokuussa 2018 ylimmillään 248 milj.€.
Ei niin hyvää, ettei jotain pahaakin
Kurikalle oli Jyllinkosken Sähkön katoaminen suuri menetys. Menetettiin noin 60 hyvin palkattua työpaikkaa, kun yhtiön ”terävä pää” oli Kurikassa. Veronmaksajana Jyllinkoski oli vuosikymmenet juorukalenterin kärjessä. Yhtiön välillinen vaikutus paikkakunnan yrityksiin oli merkittävä. Fortumin omistusaikana kaikki sähkölaitostoiminnot on siirretty muualle ja kaikki mahdollinen on myyty. Jyllinkosken sähkölaitosmuseo yrittää vielä kunnioittaa yhtiön upeaa muistoa.