Nykypäivän suomalainen ei paljoa puhu.
Eerika Mäki-Paavola tunnustaa, että hän lähti Kurikan lukion puhekilpailuun rahapalkinto mielessään. Hän tykkää heittäytyä asioihin. Tuo taito toi hänelle kilpailun voiton.
”Nykypäivän suomalaisuutta on upea suomen kieli ja iso kasa murtehia. On lapin murretta ja komiaa eteläpohojammaan murretta… mutta hei! Sit on kans sitä porukkaa, joka ei ees puhu suomea. Voi ne silti olla suomalaisia, jos laki niin sanoo. Ja lakihan meinootteloo, et jos sä oot syntyny Suomes, nii oot suomalaanen. Hieno juttu!”
Eerika on asunut lapsuutensa Kurikan Salonkylässä. Hän muutti vuosi sitten keskustaan, jossa kynnys lähteä kauppaan on pieni. Kurikka on rauhallinen paikka asua. Hän toivoisi, että nuoret verkostoituisivat enemmän, sillä se taito kantaa nykymaailmassa.
”Suomalaisuutta on sekä vähättely että valittelu. Jotain saavutettuaan suomalainen toteaa, ettei se ny isookaa juttu oo. Naamalleen kopsahtaessa, nenän murtuessa suomalaisella “ei käyny kuinkaa!” Mutta sit taas, jos niin sanottuun ketutukseen on pienintäkin aihetta, niin ihmisten ilmoolla ku tekstiviestipalstoillakin voi kuulla tyypillisen suomalaisen, aina yhtä helposti tunnistettavissa olevan, valituksen.”
Hiljaisuuden lähettiläät
”Nykypäivän suomalainen ei paljoa puhu. Käden voi ehkä naapurille nostaa ja suupieliä vienosti venyttää puolitutun nähdessään, mutta mitäpä sitä turhaa äänihuulia rasittamaan, kun ei mikään pakko oo puhua. Jokainen suomalainen viihtyy hiljaisuudessa, myös toisten seurassa. Sitä helposti alkaa kerätä paineita, mikäli joutuu samaan hissiin toisen saman lajin edustajan kanssa. Ehkä parempi käyttää portaita, missä vastaantulevan tervehtimättömyys on jo täysin normaalia.
Myöskään katsekontaktia tai fyysistä kosketusta suomalainen ei harrasta, ainakaan vieraiden kesken. Kättely on suomalaiselle tarpeeksi neutraali tapahtuma, jonka vuoksi se on Suomessa noussut nykyiseen hyvään arvoonsa.”
Eerika on harrastanut näyttelemistä, mutta se on jäänyt opiskelukiireiden takia. Vuoden 2018 abiturientti on aikaisemmin kirjoittanut terveystiedon, ruotsin ja biologian. Kevään kirjoituksissa Eerika suorittaa pitkän matematiikan, äidinkielen ja englannin kokeet. Lisäksi hän aikoo uusia biologian, koska koe meni odotettua huonommin.
”Nykypäivän suomalaisuuteen heijastuu kans paljon vanhoja asioita ja arvoja. On sauna, terva ja suomalainen sisu. Lannistumattomuus, rehellisyys ja rohkeus, suoraselkäisyys, selviytyminen. Niistä arvoista se henki kai sitte kumpuaa.”
Tehotyttönä penkkareissa esiintyvän nuoren naisen jatko-opiskelusuunnitelmat ovat vielä avoinna. Opiskelupaikkakunnista eniten kiinnostavat Tampere ja Jyväskylä. Sopiva ala voisi liittyä jotenkin viestintään.
Arkista vapautta
”Suomalaisen suhtautuminen asioihin on tavanomaista ja arkista. Juhlapäivät, ainakin syntymäpäivät, ovat suomalaiselle päiviä muiden joukossa, mitäs sitä vanhenemista juhlistamaan? Sitä voidaan yrittää järjestää hienoja kempaloota, tehrä niinku muuallakin maailmalla, mutta harvemmin mitään varsinaista karnevaalia aikaan saadaan.”
Eerika on aina rakastanut hevosia. Hän on ratsastanut pienestä pitäen ja käy edelleen säännöllisesti Tuiskulassa pienellä tallilla. Ratsastamisessa häntä kiehtoo vapauden tunne ja jatkuva kehittyminen.
”Arkisuus on luultavasti aina ollut suomalaisen tapa käsitellä asioita: eräässä rintamalta tulleessa kirjeessä ei kerrottu omia tuntemuksia, vaan annettiin ohjeita, miten viljellä viljaa. Harvempi suomalainen 6. joulukuuta 1917 edes tiesi Suomen muuttuneen itsenäiseksi valtioksi, vaikka helposti voi nykypäivänä luoda mieleen sellaisen kuvan, jossa koko kansa riemuitsee ja tyyliin hyppii kadulla.”
Kurikkalaisuus on merkinnyt Eerikalle hyvää opetusta alakoulusta lukioon. Siihen kuuluu myös Etelä-Pohjanmaan murre. Muualla Suomessa käydessään ihmiset tunnistavat, että on täältäpäin kotoisin.
”Mähän olisin tässä voinut puhua sodista, ja muista Suomeen liittyvistä teoista, jotka usein koetaan kuuluvan suomalaisuuteen. Sen sijaan nykypäivän suomalaisuutta määrittävät muutkin asiat kuin teot Suomen puolesta. Suomalaisuus on erilaisuutta, ja samanlaisuutta. Suomalaisuus on vapautta.”
Jutun otteet ovat lainauksia Eerika Mäki-Paavolan Kurikan lukion puhekilpailun voittopuheesta 7.11.2017.