Pakkasta on mukavat seitsemän astetta ja lumitykit pauhaavat Kiuaskallion laskettelurinteessä Kurikassa. Tykkejä ei voi jättää pitkäksi aikaa yksin, mutta urheiluseura Jalasjärven Jalaksen puheenjohtaja ja rinnevastaava Jarmo Alajoki ehtii kuitenkin pysähtyä toviksi.
– Työvuorolista tehdään täällä kahvilatyöntekijöille, mutta ei minulle eikä vapaaehtoisille. Kökkää on rajusti, hän toteaa.
Sellaista on alkutalvi, kun rinteeseen pitää saada kestävät pohjat. Jotta rinne on laskukunnossa, tarvitaan 3–5 vuorokautta kunnon pakkasta ja tykitystä yötä päivää. Alajoki muistelee joulunaikaa muutama vuosi sitten, kun hän hädin tuskin ehti jouluaterialle lumitykkien äärestä.
– Rinne haluttiin saada lomalla auki koululaisille ja osuivat jouluksi pakkaset, hän selittää.
Hyvä työ vie
mennessään
Pienten kypäräpäiden vuoksi Alajoki tätä tekeekin – ja kotikaupungin urheiluharrastuksen edistämiseksi. Vapaaehtoistyön juuret kasvoivat miehellä syvälle Kiuaskallion maastoihin jo 13-vuotiaana, kun nyt jo edesmennyt isä laittoi pojan ajamaan lunta laduille traktorilla.
Monta kertaa on vihreässä metsässä kiemurrellut latu ennen kuin luonnonlumesta on ollut tietoakaan.
Kerran Alajoki laittoi ilmoituksen torstain lehteen nimimerkillä ”lumiukot” ja kutsui ihmiset hiihtämään. Keskiviikkoiltana lunta ei ollut vielä missään, mutta yön aikana traktori- ja kaivurikaravaani teki aamulenkkeilijöille yllätyksen.
Mies on toiminut yli 30 vuotta Jalasjärven Jalaksen hiihtojaoston ja johtokunnan aktiivina.
– Ensin hiihdin itse, sitten hiihtivät lapset. Seuran puheenjohtajana alkoi nyt 11. vuosi. Vaihteeksi voisin antaa pestin jo jollekin muullekin, hän vinkkaa.
Kahvila
nousi kökällä
Laskettelurinne tuli Alajoen kuvioihin mukaan kuusi vuotta sitten, jolloin Jalasjärven Jalas otti siitä vetovastuun. Osin talkoovoimin rinteeseen nousi uusi kahvila ja huoltorakennus. Alajoki piirsi siitä kuvan traktorin ratissa kylvötöitä tehdessään. Puolet rahoituksesta saatiin ELY-keskukselta ja Jalasjärven kunnalta. Jalakselta tuli toinen puoli.
– Rakennus on seuran, hissi kaupungin ja maapohja Jalaksella kaupungilta vuokralla. Jos näin ei olisi tehty, täällä ei nyt lasketeltaisi, hän uskoo.
Urheiluseuran ja Kiuaskallion lisäksi Alajoen kalenteri on täynnä muita luottamustoimia Kurikan kaupungin valtuustossa ja hallituksessa, kirkkovaltuustossa, Jalasjärven kappeliseurakunnassa ja useissa muissa instansseissa.
Hän pyörittelee päätään omalle yllytyshulluudelleen, mutta pohtii, millä päivänsä ilman luottamustoimia oikeastaan täyttäisi.
– Aina olen sanonut, että ”en lähde”, mutta kuitenkin on tullut täpinä lähteä. Tänä vuonna teen sukupolvenvaihdoksen, jossa koneurakointi ja maatila siirtyvät pojalle. Siitä vapautuukin vielä runsaasti lisää aikaa ”kökkähommille”, hän hymyilee.