Istun jurvalaisessa keittiössä ja pohdin, miksi itse en osaa nähdä polttopuissa, käytetyissä teepusseissa tai valmisvaatteiden hoito-ohjelapuissa uutta käyttötarkoitusta. Mieleeni ei ole tullut työstää niitä taiteeksi tai käyttöesineeksi. Seurassani oleville naisille se on juolahtanut mieleen – ja tulos on hämmästyttävä.
Satu Ojalan ja Eija Pöyryn käsityötaitojen luettelo on pitkä. Luettelosta löytyy muun muassa kirjansidontaa, keramiikkaa, kierrätystekstiilitöitä, lasitöitä, tekstiilikollaaseja, maalausta ja ikoneita. Tutkintoja ja koulutuksia on vakuuttava lista ja aikuisopiskelijalle tyypilliseen tapaan naiset osallistuvat vuorotellen toistensa kursseille, vaikka alun perin Eija oli Sadun opettaja.
Sadun rakkain laji on ikonimaalaus. Hän on käynyt useana vuonna Valamon kursseilla maalaamassa ja kertoo, että ikoneihin syntyy tekovaiheessa aina erityinen side. Ikoni on ikkuna tuonpuoleiseen ja jo sitä maalatessaan hiljentyy.
Kotoa löytyy myös polttopuun sileään pintaan maalattu ikoni.
– En malttanut heittää kaunista puuta tuleen, vaan jäin miettimään, miten voisin puun hyödyntää. Maalasin siihen Pyhittäjä Tihon Medynalaisen ikonin nimeltään Puu kilvoittelijan asuinpaikkana.
Sadun kodissa huomaa, että siellä asuu käsistään taitava emäntä. Keramiikasta on työstetty kauniita koriste- ja käyttöesineitä ja lasista on tehty niin pohjalaisia latoja, uljas hirvipatsas kuin puhutteleva lasireliefikin.
Kantaa ottamalla uusi mahdollisuus
Eija haluaa töillään ottaa kantaa kierrätyksen puolesta. Tekstiilijäte on maailmanlaajuinen ongelma – kannattaa siis pohtia, miten tekstiilejä voi käyttää uudelleen. Hän haluaa myös antaa kauniille tekstiileille toisen mahdollisuuden.
Toinen mielenkiinnon kohde on eri materiaalien ja tekniikoiden yhdistäminen, Eija on esimerkiksi kirjonut keramiikkaa. Tammikuiselta Portugalin matkalta oli tuomisina rannalta kerättyjä kalastajaveneiden lipunriekaleita. Ne ovat nyt löytäneet paikkansa tekstiilitaiteessa, jota on huhtikuun loppuun esillä helsinkiläisessä Galleria Tilassa.
Naiset ovat taiteilijoita, joiden luovuus kumpuaa sekä materiaaleista, inspiraatiosta että maailmanmenon seuraamisesta. Erityisesti Eija kerto seuraavansa aktiivisesti käsityötaidetta kirjoista ja sosiaalisesta mediasta sekä käyvänsä näyttelyissä. Uusimpia tekniikkoja hän seuraa Amerikasta.
– Sieltähän kaikki uusi tulee, Eija sanoo kertoessaan valmiiden lehtikuvien muokkaamisesta omaksi taiteeksi sitrusöljypohjaisella pesuaineella, jota on tilannut suoraa valtameren takaa.
Molemmat kansalaisopiston opettajat rohkaisevat ihmisiä ilmaisemaan itseään, sillä se lisää hyvinvointia.
– Uuden taidon oppiminen on hyväksi ihmisen itsetunnolle, Eija toteaa.
Kursseilla opettaja ohjaa taidon kehittymisessä ja kansalaisopiston ryhmä on turvallinen paikka hakea uusia kokemuksia. Samanhenkisten ihmisten pariin kokoontuminen myös inspiroi. Esimerkiksi kirjan voi sitoa omista muistoistaan: valokuvista ja muusta kirjallisesta materiaalista ja kanteen voi käyttää itselleen tärkeitä tekstiilejä.
Lupaan itselleni, että tästä lähin tuumin toisenkin kerran, ennen kuin heitän tavaran pois. Yritän nähdä sille uuden käyttötarkoituksen. Ja ensi vuonna aion ilmoittautua kurssille sitomaan kirjan – lasten päiväkoti- ja harrastetiedotteet olkoot sivuina.